Usein kysyttyä kotitalouksien pakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä
Kotitalouksien pakkausten lajitteluohjeisiin voit tutustua täällä.
Uutta asiaa ja vinkkejä kotitalouksien pakkausten keräykseen ja kierrättämiseen. Innokkaiden kysyjien kysymyksistä keräsimme ”top” -listan.
1. Mitä tarkoittaa tuottajavastuu?
Lakisääteisen tuottajavastuun mukaisesti pakkauksen tuottaja, yleensä pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja, on velvollinen huolehtimaan pakkaustensa jätehuollosta. Sumi Oy on pakkausten tuottajayhteisö, joka hoitaa yli 3 000 tuottajan puolesta lain määräämän vastuun toteuttamisen.
Tuottajavastuun velvollisuuksia ovat esimerkiksi veloituksettoman vastaanoton järjestäminen kuluttaja- ja yrityspakkauksille, kierrätystavoitteen saavuttaminen ja yleinen neuvonta. Lisää tietoa tuottajavastuusta.
2. Mistä tietää, mikä pakkaus kuuluu keräykseen piiriin?
Pakkauksia on niin paljon erilaisia, että kaikkia käyttökohteita on vaikeaa luetella. Perusmääritelmä on, että pakkaus on käytetty myytävän tuotteen pakkaamiseen. Pakkauksia käytetään yleisesti elintarvikkeiden, tekstiilien, elektroniikan ja kemiallisten tuotteiden myynnissä, mutta muitakin pakattavia tuotteita löytyy. Pakkauksia ovat myös kauppakassit ja myyntipaikalla pakkaamiseen käytetyt tuotteet, kuten kääre mukaan ostetun sämpylän ympärillä.
Pakkauksia eivät ole esim. kaupasta ostetut tyhjät pakasterasiat, jätepussirullat, ”elmu-kelmut” ja vastaavat. Muuttolaatikko ei ole tässä mielessä pakkaus, ei myöskään varastolaatikko. Näistä tuotteista ei ole maksettu tuottajamaksua ja niiden jätehuolto on jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan vastuulla.
Muita esimerkkejä:
- CD-levyn kannet eivät ole pakkaus, mutta sen ympärillä oleva
muovikalvo on pakkaus. - Henkari on pakkaus, jos se on tullut esim. ostetun
puvun mukana. Erikseen ostettuna se ei ole pakkaus. - Vaatteiden pesuainepullossa
oleva täyttömitta tai ”pesupallo” on pakkaus.
3. Saako vaarallisten aineiden pakkauksia tuoda pakkauskeräykseen?
Vaarallisten aineiden pakkaukset ovat lain mukaan vaarallista jätettä. Niitä ei pääsääntöisesti voi tuoda pakkauskeräykseen. Pakkauskeräykseen soveltuvat ainoastaan täysin tyhjät pakkaukset, joista vaaramerkinnät on poistettu. Vaaramerkinnän poistaja vastaa siitä, ettei pakkauksessa ole mitään jäämiä vaarallisesta aineesta. Pölyävien aineiden pakkauksia ei voi tuoda, sillä niiden jäämiä ei voida varmuudella poistaa.
Jos pakkauksessa on vähänkään vaarallisten aineiden jäämiä, ne pitää viedä paikallisen jätelaitoksen järjestämään vaarallisten aineiden vastaanottoon. Öljyä sisältävät kanisterit ja pullot eivät kuulu keräykseemme!
4. Miksi kaikkia muovituotteita ei saa tuoda keräykseen?
Tuottajavastuu koskee vain pakkauksia, joita on käytetty myytävän tuotteen pakkaamiseen. Muut muovituotteet kuuluvat kunnan jätehuoltoon, eikä tuottajilla ole siihen jätteeseen sananvaltaa. Ei olisi reilua, että tuottaja maksaisi myös muiden muovituotteiden jätehuollosta, vaikka eivät ole niiden markkinoille saattamisesta vastuussa.
Muissa muovituotteissa muovien kirjo on paljon laajempi kuin muovipakkauksissa. Esim. monet leikkikalut sisältävät elektroniikka, jolloin ne kuuluvat SER-jätteen keräykseen.
Kertakäyttömuki on ainoa tuote, jonka saa lajitella pakkauskeräykseen (1.1.2025 alkaen). Sille on erikseen säädetty tuottajavastuu ja keräysvelvoite pakkausten yhteydessä.
5. Kuinka puhdas pakkauksen pitää olla?
Pakkausten tulee olla tyhjiä ja kuivia. Tämä on tärkeää, koska jäteastiat keräävät helposti tuhoeläimiä ja tuottavat hajuhaittoja. Pakkausjätteen käsittelyprosessi on pitkä ja myös ammatti-ihmisten terveysriskejä halutaan minimoida. Pakkaukseen mahdollisesti jäänyt biojäte tai muu kosteus purkaantuu, kun pakkauksia puristetaan kokoon. Tämä voi pahimmassa tapauksessa pilata kaikkien samassa erässä olevien pakkausten kierrätyksen. Talvella nesteet ja kosteus jäätyvät keräysastiassa.
Puhdistukseen ei tule käyttää lämmintä vettä tai pesuaineita. Jos pakkauksen sisältö on helposti pilaantuva, puhdistaminen on tietysti tärkeämpää kuin se, että pakkaukseen jää esimerkiksi pesuainetta. Useimmiten pyyhkäisy talouspaperilla tai huuhtaisu kylmällä vedellä ja hetken kuivattelu tiskipöydällä riittää!
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sellaista puhtautta, joka mahdollistaa pakkausjätteen pitempiaikaisen säilytyksen kotona!
Vaarallisten aineiden pakkausten osalta ks. kysymys 3. Pääsääntöisesti vaarallisten aineiden pakkaukset eivät sovellu pakkauskeräykseen.
6. Tarvitseeko tarroja, etikettejä tai hintalappuja irrottaa pakkauksesta?
Tarroja tai etikettejä ei pääsääntöisesti tarvitse irrottaa. Muovipakkauksista ne kannattaa irrottaa silloin, kun poistaminen on helppoa. Helposti irtoavien tarrojen ja etikettien poistaminen helpottaa ja edistää uusiomuovin valmistusprosessia.
Repäisykohdalla merkityt vyötteet tulee poistaa ja lajitella ne materiaalinsa mukaisesti pakkauskeräykseen erikseen.
7. Pitääkö korkit ja kannet irrottaa?
Korkit, kannet ja vastaavat pitää irrottaa silloin, kun se on mahdollista ja laittaa materiaalin mukaiseen pakkauskeräykseen.
Osat pitää irrottaa myös silloin, jos molemmat osat ovat muovia. Esimerkiksi keitto- tai leikkelepakkauksissa on vuoka ja sen päällä muovinen kansikalvo. Nämä on hyvä irrottaa toisistaan. Käsittelylaitoksella optinen laite tunnistaa ja lajittelee kerätyt muovipakkaukset eri muovilajeihin. Korkit ja kannet ovat usein eri muovia kuin muu osa pakkausta. Lukulaite tunnistaa muovilajin yleensä pakkauksen suuremmasta osasta, jolloin pullossa kiinni oleva, eri muovia oleva korkki joutuu väärään muoviryhmään ja heikentää kierrätettävyyttä.
8. Saako pakkauksia laittaa sisäkkäin?
Jos pakkaukset ovat samaa materiaalia tai samaa muovilajia, pakkaukset voi laittaa sisäkkäin.
Eri muovia olevia pakkauksia ei saa laittaa tiukasti sisäkkäin. Optinen laite lukee ulommaisen pakkauksen ja sisällä olevat muut muovipakkaukset menevät väärään ryhmään. Samanlaisia muoveja tai saman merkkisiä pakkauksia voi laittaa sisäkkäin, jos on varmaa että muovilaji on kaikissa sama. Muovikassia voi käyttää muovipakkausjätteen kuljettamiseen, sillä lajitteluprosessin alkupäässä on ns. pussinrepijä, joka aukaisee kassit ennen jatkokäsittelyä.
9. Mistä tunnistaa keräykseen sopivat muovilajit?
Helppo nyrkkisääntö: Onko se pakkaus? Onko se muovia? Se kelpaa muovinkierrätykseen!
Monissa pakkauksissa on muovin merkit 1-7, vaikka tällainen merkintä ei ole pakollinen Euroopassa. Numeroita kolmion sisällä ei tarvitse etsiä pakkauksesta. Keräykseen hyväksytään kaikki muovipakkaukset.
10. Saako keräysastiaan laittaa styrox-pakkauksia?
Muovipakkaus, joka on valmistettu styroksista tai virallisemmin EPS-muovista, voidaan laittaa keräysastiaan. Rakentamisessa käytetyt styrox-levyt sen sijaan eivät kuulu joukkoon.
Teollisuudessa EPS-muovia erilliskerätään kierrätykseen hyvällä menestyksellä (esim. kalalaatikot).
11. Voiko biohajoavia muovipakkauksia laittaa keräysastiaan?
Kyllä, mutta biohajoavat muovipakkaukset on tarkoitettu ensisijaisesti kompostointiin.
Laitoksella biohajoavat pakkaukset erotellaan energiahyödyntämiseen, koska ne haittaavat kierrätyskelpoisten muovipakkausten uusiokäyttöä. Itsestään hajoava uusiotuote ei ole kierrätyksen tarkoitus.
Biopohjainen muovi ei ole sama asia kuin biohajoava muovi. Muoveja ja muovipakkauksia valmistetaan jo nyt uusiutuvasta biopohjaisesta raaka-aineesta, joka toimii aivan samalla tavalla kuin tavallinen kierrätyskelpoinen muovi.
12. Miten toimia pakkausten kanssa, joissa on useita materiaaleja?
Pakkaus, jonka eri osat eivät ole irrotettavissa toisistaan, on sitä materiaalia, jota on yli puolet pakkauksen painosta. Jos pakkauksen eri osat voidaan irrottaa toisistaan, materiaalit laitetaan omiin keräysastioihinsa.
– Esimerkiksi eräissä jogurtti- ja rahkapakkauksissa on muovipurkin ympärillä painettu kartonkikääre, jonka voi irrottaa ja laittaa kartonkikeräykseen. Foliokansi puolestaan menee metallinkeräysastiaan.
– Kartonki tai paperipakkaukset, joissa on muovi-ikkuna, ovat yleensä kartonkipakkauksia.
– Sipsi- ja kahvipakkaukset ovat yleensä muovipakkauksia, vaikka niissä voi olla pieni osa alumiinikalvoa. Nämä pakkaukset voi laittaa muovipakkausten keräysastiaan. Kahvipakkauksia tehdään myös pelkästään muovista, jolloin kierrätysmahdollisuus paranee.
– Eräät kissan- ja koiranruokapakkaukset on valmistettu muovista ja metallista.
Jos pakkauksesta ei käy ilmi onko pakkaus muovia vai metallia, ”rypistystesti” voi auttaa ratkaisemaan mihin keräysastiaan pakkaus kuuluu. Purista pakkaus nyrkissäsi: jos pakkaus ei palaudu rypistyksen jälkeen, se on todennäköisesti metallia, jos se palautuu, pakkaus on todennäköisesti muovia. Kovin epäselvässä tapauksessa pakkaus on parempi laittaa sekajätteeseen.
Muovipakkaukset, joissa on muita materiaaleja kuin muovia eivät yleensä sovi uusiokäyttöön ja päätyvät siten energiahyödyntämiseen.
13. Lääkkeiden pakkaukset
Tyhjät lääke-, vitamiini- ja luontaistuotepakkaukset voi viedä keräyspisteeseemme.
Käyttämättömiä lääkkeitä tai lääkejäämiä sisältävien pakkausten osalta on noudatettava kunnan jätehuollon antamia ohjeita. Yleensä paikallinen apteekki ottaa vastaan lääkkeet pakkauksineen. Käyttämättömiä lääkkeitä ei missään tapauksessa saa tyhjentää viemäriin.
Jos olet epävarma kuuluko pakkaus tuottajien keräyspisteeseen, voi olla parempi laittaa se sekajätteeseen. Voit kääntyä pakkausten kierrätysasioissa Sumi Oy:n puoleen. Yhteystiedot löydät sivun alalaidasta.
Hyvää jatkoa pakkauksille!
Lajittele oikein – edistät kierrätystä!
Päivitetty 13.12.2024
Esimerkiksi HSY:n hakusanaopas neuvoo lajittelussa: