Kuntayhteistyö

 

Sumi Oy on mukana valtakunnallisessa pakkausjätteiden keräyksen yhteistyösopimuksessa, joka yhdistää julkiset jätehuoltotoimijat ja tuottajayhteisöt tehokkaan ja yhtenäisen pakkausjätteiden keräyksen toteuttamiseksi koko maassa.

Valtakunnallinen pakkausyhteistyö

Yhteistyön tausta ja laajuus

Yhteistyösopimus perustuu jätelain vaatimuksiin ja siihen ovat liittyneet Suomen Kiertovoima ry (KIVO), Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Pakkaustuottajat Oy sekä Sumi Oy. Sopimuksen tavoitteena on järjestää pakkausjätteiden kiinteistökeräys kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, tarjoten asukkaille laadukasta palvelua. Tällä hetkellä yhteistyön piirissä on 279 kuntaa ja 5,5 miljoonaa suomalaista.

Keräysjärjestelmä ja vastuunjako

Sopimuksen mukaisesti jätelaitokset ja kunnat vastaavat pakkausjätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta, toimittaen ne tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottoterminaaleihin. Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat Oy ovat järjestäneet kuluttajapakkauskeräystä varten vastaanottoterminaaliverkoston. Tuottajayhteisöt vastaavat terminaaliverkoston ylläpidosta ja tiedottavat mahdollisista muutoksista alueen toimijoille.

Raportointi ja seuranta

Yhteistyön seuranta ja raportointi hoidetaan keskitetyn raportointiportaalin kautta, johon jätelaitokset ja kunnat toimittavat tarvittavat tiedot. Tämä järjestelmä varmistaa läpinäkyvyyden ja mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen.

Seurantaryhmä

Yhteistyön kehittämistä ohjaa seurantaryhmä, jossa on edustus kaikista sopijapuolista. Ryhmän jäsenet ovat:

  • Vesa Heikkonen, puheenjohtaja, Rosk’n Roll Oy Ab

  • Mika Surakka, varapuheenjohtaja, Sumi Oy

  • Timo Hämäläinen, sihteeri, Suomen Kiertovoima ry

  • Jutta Laine-Ylijoki, Suomen Kiertovoima ry

  • Tuulia Innala, Suomen Kuntaliitto ry

  • Pekka Tommola, Suomen Pakkaustuottajat Oy

  • Sanna Peltola, Suomen Pakkaustuottajat Oy

  • Katja Laitinen, Sumi Oy

Seurantaryhmä julkaisee uutiskirjettä, jossa kerrotaan ajankohtaisista valtakunnallisen yhteistyösopimuksen toimeenpanon ja pakkausjätteiden keräyksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Uutiskirje on tarkoitettu jätelaitoksille ja kunnille sekä jätelautakuntien viranhaltijoille.

Sumi Oy:n osallistuminen tähän yhteistyöhön vahvistaa sen roolia vastuullisena toimijana pakkausjätteiden kierrätyksessä ja edistää kiertotalouden tavoitteiden saavuttamista Suomessa.

 

Metalli- ja muovipakkausjätteen koostumustutkimus

Suomalaiset hallitsevat lajittelun

Suomalaiset osaavat lajitella hyvin, selviää valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyöryhmän teettämästä jätteen koostumustutkimuksesta. Sekä kiinteistöillä että Rinki-ekopisteillä kerätyssä muovipakkaus- ja metallijätteessä lajitteluohjeiden mukaista jätettä on 85–90 prosenttia.  

Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää tuottajayhteisöjen ja kunnan vastuulla olevien metallipakkausten ja pienmetallin jakauma erilliskerätyssä metallijätteessä sekä muovipakkausten osuus erilliskerätystä muovipakkausjätteestä. Metallijätteen koostumusta on tutkittu aiemminkin, mutta nyt selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti myös kuluttajilta kerätyn muovipakkausjätteen koostumusta.

Väärin lajitellun metallin osuus pienentynyt

Kiinteistöllä tai ekopisteellä olevaan metallijäteastiaan voi lajitella sekä pakkausmetallia että pienmetallia. Tutkimustulokset paljastavat, että kiinteistöjen keräysastioissa pakkausmetallin osuus on ekopisteitä suurempi. Molemmissa keräysjärjestelmissä on noin 10 prosenttia väärin lajiteltua jätettä, kuten sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Niiden osuudet ovat kuitenkin laskeneet 2–3 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen, vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseen.

Muovipakkausjätteen koostumustutkimustulokset ovat myös lupaavia. Kiinteistöillä muovipakkausten keräysastioissa on 85 prosenttia oikein lajiteltuja muovipakkauksia, 6 prosenttia muuta muovia kuin pakkauksia ja 9 prosenttia epäpuhtauksia, kuten sekalaista remonttijätettä ja muita materiaaleja kuin muovia. Rinki-ekopisteissä muovipakkausten osuus on jopa 87 prosenttia, muun muovin 6 prosenttia ja epäpuhtauksien 6 prosenttia.

Suomen Pakkaustuottajat Oy:n kiertotalous- ja laatupäällikkö Satu Estakari korostaa, että jäte väärässä paikassa vaikeuttaa aina kierrätystä.

”Vaaralliset jätteet kuten akut ja paristot väärin lajiteltuina aiheuttavat vaaratilanteita. Olenkin erityisen ilahtunut siitä, että tutkimuksen perusteella sekä metallijäte että muovipakkausjäte sisältävät suurimmaksi osaksi lajitteluohjeiden mukaista jätettä. Kun me ihmiset lajittelemme oikein, saadaan myös jätteet kierrätettyä oikein”, Estakari vahvistaa.

Tutkimustiedolla kehitetään pakkausjäteyhteistyötä

Koostumustutkimusten näytteet kerättiin huhti-kesäkuussa 2024 Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun alueilta. Tutkimuksen toteutti Finnish Consulting Group Oy.

Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa, joka tukee valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyön kehittämistä. Tietoa hyödynnetään paitsi jäteraportoinnissa ja tilastoinnissa myös viestinnän parantamisessa. Erityisesti muovipakkausten lajitteluintoa on nostettava, jotta kunnianhimoiset kierrätystavoitteet saavutettaisiin. Vaikka tavoitteeseen on matkaa, suunta on oikea; pakkausjätteiden keräyksen laajeneminen yhä useammille kiinteistöille on nostanut uusiomateriaaliksi päätyvän jätteen määrää. Samaan aikaan, kun keräystä on lisätty asuinkiinteistöille, ovat myös Rinki-ekopisteillä vastaanotettu materiaalisaanto kasvanut.

Voit lukea tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan täältä

 

Menetelmäohjeet muovipakkausjätteen koostumustutkimukseen:

Menetelmäohjeet metallipakkausjätteen koostumustutkimukseen: