Metalli kiertää ikuisesti

Metallipakkausta voi kierrättää rajattomasti ja säästää merkittävästi luonnonvaroja. Kierrätysmetallista valmistetaan sekä uusia metallipakkauksia että muita metallituotteita.

Metallipakkausjätettä syntyy sekä yrityksissä että kotitalouksissa. Metallijätteen osalta on Suomessa käytössä metallipakkausten ja muun metallijätteen yhteiskeräys. Tämä yhteiskeräys on osa kuntien ja pakkaustuottajayhteisöjen välistä valtakunnallista yhteistyötä.

Yrityksissä metallipakkauksia käytetään esimerkiksi erilaisina tuotantoprosessien kemikaalien säilytyspurkkeina, -pulloina ja -tynnyreinä sekä kyseisten pakkausten kansina. Metallipakkauksia ovat myös metalliset vanteet ja sidontalangat sekä yritysten välisissä kuljetuksissa käytettävät metalliullakot ja pienkontit. Lisäksi yritysten metallipakkauksia ovat esimerkiksi ravintoloiden tai suurkeittiöiden säilyketölkit ja alumiinivuoat. Yritykset voivat tuoda metallipakkausjätteensä maksutta pakkaustuottajayhteisöjen terminaaleihin.

Kotitaloudet lajittelevat metallipakkaukset ja pienmetallin samaan keräysvälineeseen joko kiinteistön oman metallinkeräysastiaan tai RINKI-ekopisteen metallin keräysvälineeseen. Metalli on siis poikkeus verrattuna muuhun pakkausjätteeseen – muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksiin ei saa laittaa muita kuin pakkauksia. Kotitalouksien yleisimpiä metallipakkauksia ovat elintarvikkeiden säilykepurkit, pantittomat juomatölkit, alumiinifoliot ja metalliset purkkien kannet. Lue lisää kuluttajien lajitteluohjeesta täältä.

Metallijätteen kierrätys

Kierrätys on yleisnimitys prosessille, jossa pyritään uudelleenkäyttämään jo käytössä olleita materiaaleja. Euroopan unionin asettaman jätehierarkian mukaan jätteitä tulisi vähentää seuraavassa arvojärjestyksessä (ns. 4R sääntö):

1. Vähentäminen (reduce)
2. Uudelleenkäyttö (reuse)
3. Kierrätys (recycle)
4. Hyötykäyttö (recover)

Kierrätysmetallista valmistetaan sekä uusia metallipakkauksia että muita metallituotteita. Suomessa metallin kierrätyksellä on pitkät perinteet ja materiaalina se on helposti tunnistettava ja käsiteltävä. Kierrätysaste on kuitenkin viime vuosina ollut laskeva ja pakkaustuottajayhteisöt pyrkivät ratkaisemaan haasteita kierrätysasteen nostamiseksi yhdessä jätealan toimijoiden kanssa.

Pakkausasetuksella on säädetty tuottajien vastuulle pakkausmateriaalikohtaiset kierrätystavoitteet (%), jotka on toteutettava Suomessa vuoteen 2025 ja 2030 mennessä. Tavoitteet kiristyvät siis kahdessa vaiheessa. Minimikierrätysaste metallipakkauksille vuoteen 2025 mennessä on 70 %, johon juuri ja juuri päästään, mikäli yritysten ja kuluttajien lajitteluinto ei enää laske.

Metallijätteen koostumus

Kuuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumusta tutkitaan säännöllisesti. Edellinen tutkimus toteutettiin Suomessa vuonna 2019. Silloin selvitettiin pakkausmetallin, pienmetallin ja pantillisten juomatölkkien välistä jakaumaa sekä keräykseen päätyvän virheellisesti lajitellun jätteen eli rejektin määrää. Tutkimuksen tilaajana toimi Mepak-Kierrätys Oy ja se tehtiin yhteistyössä Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa), Suomen Kiertovoima Ry:n (KIVO), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Vuoden 2019 tutkimuksessa selvisi, että keräykseen kertyy lähes yhtä paljon pakkausmetallia (41 %) ja pienmetallia (46 %) ja että kerätyn metallin laatu on pääosin hyvää. Pienmetallia kertyi tuolloin enemmän RINKI-ekopisteistä kuin kiinteistökeräyksestä.

Vuoden 2019 tutkimuksen mukaiset metallijätteen jakaumat olivat
– RINKI-ekopistekeräyksessä:
* 36 % metallipakkauksia (sis. pantilliset tölkit)
* 51 % pienmetallia
* 13 % rejektiä
– Kiinteistökeräyksessä:
* 47 % metallipakkauksia (sis. pantilliset tölkit)
* 41 % pienmetallia
* 12 % rejektiä

Huomattavaa tutkimuksessa oli, että suurin osa kuluttajien lajitteleman erilliskerätyn metallijätteen sisältämästä rejektistä koostui sähkö- ja elektroniikkaromusta. Myös vaarallisiin jätteisiin kuuluvia tyhjentämättömiä painepakkauksia löytyi merkittävä määrä!