Muovipakkausten kierrätys Suomessa – missä mennään ja mihin olemme menossa?

Muovin lajittelu herättää paljon kysymyksiä ja joskus myös harhaluuloja. Tiesitkö, että kahvipaketti kuuluu muovinkeräykseen, mutta hiusharja ei? Vaikka suurin osa suomalaisista kertoo lajittelevansa muovipakkauksia, todellisuus on toinen: merkittävä osa päätyy edelleen sekajätteeseen.

Nykytilanne – kirittävää riittää
Suomessa noin 80 % kotitalouksista kertoo lajittelevansa muovipakkaukset aina tai usein. Silti vain noin 30 % muovipakkauksista päätyy todellisuudessa keräykseen. Tämä tarkoittaa, että olemme EU:n kierrätysrankkauksessa vasta sijalla 21. Tavoite vuodelle 2025 on 50 %, joten parannettavaa on runsaasti. Laiska tai virheellinen lajittelu ei ole pelkästään ympäristökysymys – se myös maksaa. Suomi maksaa vuosittain lähes 90 miljoonaa euroa ylimääräisiä EU-maksuja kierrättämättömistä muovipakkauksista.

Miksi lajittelu on tärkeää?
Oikein lajiteltu muovipakkaus ei ole roskaa, vaan arvokasta raaka-ainetta. Siitä voidaan valmistaa uusia pakkauksia, käyttöesineitä ja jopa rakennusmateriaaleja. Näin vähennämme riippuvuutta öljystä, säästämme luonnonvaroja ja pienennämme hiilijalanjälkeä. Muovin kierrätys tukee kiertotaloutta, jossa materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Samalla vältämme turhaa jätteenpolttoa ja sen aiheuttamia päästöjä.

Mitä muovinkeräykseen saa laittaa?
Muistisääntö on yksinkertainen: onko se pakkaus? Onko se muovia? Jos vastaat molempiin kyllä, se kuuluu muovinkeräykseen.

Keräykseen sopivat esimerkiksi:

• Muovirasiat ja -purkit
• Leipä- ja käärepussit
• Take away -mukit ja -rasiat
• Tuubit ja pullot

Muistathan, että vain pakkausmuovi kuuluu keräykseen. Lelut, hiusharjat ja muut muoviesineet tulee viedä kunnan jätteenlajitteluasemalle. Pantilliset juomapakkaukset taas palautetaan kauppojen pullonkeräyspisteisiin. Hyvä tietää: muovipakkauksia ei tarvitse pestä. Riittää, että ne ovat tyhjiä ja hajuttomia muutaman päivän ajan.

Näin muovipakkaus matkaa kiertoon
Kun laitat muovipakkauksen keräysastiaan, sen matka kohti uutta elämää alkaa:

1. Keräys ja kuljetus – Pakkaukset kerätään ja kuljetetaan alueellisiin terminaaleihin, joissa ne paalataan jatkokäsittelyä varten.
2. Lajittelu ja käsittely – Paalit puretaan, muovit tunnistetaan ja lajitellaan muovilajin mukaan.
3. Kierrätys – Muovi pestään, kuivataan ja granuloidaan muovirakeiksi.
4. Uusi elämä – Kierrätysmuovista syntyy uusia tuotteita, kuten roskapusseja, pesuainepulloja, kukkaruukkuja ja henkareita.

Kotimainen käsittelykapasiteetti kasvaa
Tällä hetkellä osa kerätyistä muovipakkauksista kuljetetaan Ruotsiin kierrätettäväksi, koska Suomen käsittelykapasiteetti ei riitä kaikkeen. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Sumin tytäryhtiö Sumi Sorting rakentaa parhaillaan lajittelulaitosta Riihimäelle, ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa kasvattaa lajittelukapasiteettia myös Vantaalla. Tavoitteena on, että suurin osa muovipakkauksista käsitellään Suomessa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä vähentää kuljetuspäästöjä ja lisää kotimaisen kierrätysmuovin saatavuutta.

Helppo arjen ympäristöteko
Muovin lajittelu ei vie paljoa aikaa, mutta sen vaikutukset ovat merkittäviä. Jokainen oikein lajiteltu pakkaus on askel kohti kiertotaloutta, pienempiä ympäristöpäästöjä ja kustannussäästöjä. Lajittelu onnistuu kotipihan keräysastiassa tai lähimmällä kierrätyspisteellä – paikat löytyvät helposti verkosta. Kun lajittelusta tulee rutiini, huomaat, että se on yksi helpoimmista ympäristöteoista, jonka voit tehdä joka päivä.