PPWR käytännössä -webinaarin materiaalit
Tälle sivulle on koottu webinaarin materiaali sekä webinaarin aikana esitetyt kysymykset vastauksineen.
Webinaarin tallenne
Webinaarin esitysmateriaalit
Lataa webinaarin esitysmateriaalit sekä PPWR:ään liittyvät oheismateriaalit
Webinaarin aikana chatissa kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset aihealueittain
Ennakkokysymyksiin ja osaan chatissa esitetyistä kysymyksistä vastataan suoraan webinaarivideolla.
Toimijaroolit ja tuottajavastuullisuus
-
Jos brändin omistaja ei kuulu pakkauksen toimitusketjuun, niin onko tällöin tuottaja pakkauksen valmistaja/maahantuoja?
Tulkintamme mukaan lisenssinhaltija katsotaan valmistajaksi ja tuottajavastuulliseksi yritykseksi. Odotamme tähän vielä LVV:n linjausta.
-
Mikä on yrityksemme rooli, kun ostamme myyntipakkauksia esim. kanistereita, tynnyreitä ja IBC-kontteja Suomesta, täytämme ne ja asetamme tuotteet markkinoille? Myyntipakkauksiin laitetaan meillä tuotetiedot eli myyntipakkaukset eivät ole kustomoitu meitä varten.
Kanisterien osalta olette pakatun tuotteen valmistaja ja vastuussa sekä kierrätysmaksusta että esim. pakkauksen vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Tynnyreiden ja IBC-konttien osalta odotamme linjausta, ovatko ne kuljetuspakkauksia ja miten näin ollen roolit asettuvat. PPWR:n mukaan kuljetuspakkausta ei ole yleensä tarkoitettu loppukäyttäjälle, mutta kysymys on vielä avoinna, voiko tuotepakkaus olla koskaan kuljetuspakkaus. Tähän odotamme vielä LVV:n linjausta.
-
Katsotaanko koottavien pakkauksien (mm. leivos- ja pizzarasiat) olevan "lopullisessa muodossa" valmistajan toimittaessa ne aihioina eteenpäin vai vasta, kun käyttäjä kokoaa ne?
Olemme alustavasti tulkinneet, että kartongin ja pahvin tapauksessa aihion valmistaja katsottaisiin valmistajaksi, mutta odotamme linjausta. Tämä on ollut palvelupakkauksissa ajatuksena, että yksittäiset pizzeriat eivät olisi tuottajavastuussa, joten siihen perustuen linjaus näyttäisi kallistuvan aihion valmistajaan. Odotamme tähän vielä LVV:n linjausta.
-
Jos kuljetuspakkaus on brändäämätön, mutta siihen lisätään myöhemmin valmistuttajan varastossa logoteippi, kumpi on tuottajavastuullinen: fyysinen valmistaja vai valmistuttaja?
Odotamme tähän vielä LVV:n linjausta.
-
Jos valmistamme private label -tuotteita, mutta vastaamme kaikkien materiaalien hankinnasta itse, niin vastaako pakkauksista brändin omistaja vai me valmistajana?
Brändipakkaukset, joihin private label -tuotteet kuuluvat, ovat 12.8.2026 alkaen brändin omistajan vastuulla tai kuljetuspakkausten osalta pakkausten valmistajien vastuulla. 11.8.2026 asti markkinoille saatettujen tuotteiden pakkauksista vastuut määräytyvät vanhan lainsäädännön mukaisesti.
-
Teetämme mittatilaustyönä laitteistolle puupakkauksen, johon laitteisto pakataan. Kyseisessä puukollissa on puupakkaustekijän Evira-leimat. Muita logoja ei ole, koska se on tarkoitettu vain kuljetusta varten. Onko kuljetuspakkauksemme tekijä tällöin raportointivelvollinen? Suurin osa pakkauksista toimitetaan Suomesta EU:n ulkopuolelle ja osa toimitetaan Suomen sisällä meiltä asiakasyritykselle.
Odotamme LVV:n linjausta, onko mittatilaustyönä teetetystä kuljetuspakkauksesta vastuussa mittatilauksen tilaaja vai pakkauksen valmistaja. Suomeen raportoidaan vain Suomeen jääneet kuljetuspakkaukset.
-
Hankimme toimittajalta ruskeita pahvilaatikoita litteänä ilman painatuksia ja pakkaamme alihankkijana asiakkaan tuotteita pahvilaatikkoon. Pakkaus sisältää satoja kappaleita samaa tuotetta. Onko tämä kuljetuspakkaus? Tuleeko meidän raportoida litteänä saapuvat bulkkilaatikot, kun lisäämme niihin tuotannossa tarran, jossa on tuotenumero, nimi, sarjanumero, päiväys ja yrityksemme nimi. Jos emme laita pakkaukseen yrityksen nimeä, niin muuttaako se tilannetta?
Odotamme tähän vielä LVV:n linjausta, onko litteänä saapuva pahvilaatikko kuljetuspakkaus vai pakkausmateriaali, eli pidetäänkö pakkauksen valmistajana aihion valmistajaa vai laatikon kokoajaa. Tässä tapauksessa te ette ole joka tapauksessa pakkauksesta tuottajavastuussa, vaan tuottajavastuussa on joko laatikon valmistaja tai tuotteen pakkauttaja. Jos pakkauksessa on SSCC-label tai osoitetarra, pakkausta ei katsota brändätyksi eli se ei muuta tilannetta tässä tapauksessa.
-
Tarkennus lisensointiin: jos kyseessä on suomalainen tavaramerkki, johon yrityksellämme on käyttöoikeus, muuttaako tämä vastuita? Pakkauksessa ei välttämättä ole mitään muita tietoja kuin tavaramerkin logo.
Tavaramerkki tekee pakkauksesta brändipakkauksen, joten tuottajavastuu on tavaramerkin omistajalla eli tässä tapauksessa yrityksellä, jolla on käyttöoikeus tavaramerkkiin.
-
Ostamme paperia Ruotsista ja paperi on kääritty käärepaperiin, jonka lisäksi rullan sisällä on hylsy. Näitä ei ole brändätty ja ne ovat osa toimittajan standardipakkausta. Käärepaperit ja hylsy kulkevat meiltä kartonkipakkauskeräykseen samassa yhteydessä, kun käytämme paperin. Kumpi on velvollinen raportoimaan käärepaperin ja hylsyn? Ja raportoidaanko tiedot Suomeen vai Ruotsiin?
Pakkaustiedot raportoidaan aina siihen jäsenvaltioon, jossa pakkaukset tai pakatut tuotteet on saatettu markkinoille ja päätyvät jätehuoltoon eli tässä tapauksessa pakkaustiedot on raportoitava Suomeen. Odotamme vielä LVV:n linjausta, katsotaanko teidät loppukäyttäjäksi, jolloin ruotsalainen etämyyjä olisi tuottaja, vai katsotaanko teidät maahantuojaksi, jolloin olette vastuussa sekä käärepaperista että hylsystä.
-
Jos kauppa tilaa meiltä pakkaamamme tuotteen kaupan omilla logoilla, onko silloin kauppa tuotteen pakkauksesta tuottajavastuusta?
Kyllä, brändin omistaja on tuottajavastuussa näiden tuotteiden pakkauksista.
-
Meillä tuote pakataan muoviseen pakkaukseen, joka lähetetään asiakkaalle pahvisessa laatikossa. Miten säädös vaikuttaa tähän?
Te olette tuottajavastuussa muovisesta tuotepakkauksesta. Tähän ei tule muutosta. Muutos saattaa tulla pahvilaatikon tuottajaan. Pahvilaatikon valmistaja on tuottajavastuussa ”verkkokaupan kuljetuspakkauksesta”. Odotamme vielä LVV:n linjausta, kumpi katsotaan ”valmistajaksi”: aihion valmistaja vai laatikon kokoaja.
-
Mistä esimerkiksi kiristekalvon valmistaja tietää, mihin kalvoja käytetään? Entä mistä kuljetuspakkauksen valmistaja tietää, että pakkaus jää Suomen jätehuoltoon?
LVV ehdottaa, että kuljetuspakkauksena käytettävän materiaalin valmistaja käyttää myynnissä kahta eri tuotekoodia. Toinen tuotekoodi olisi ”kierrätysmaksu maksettu” eli pakkaus jää Suomen jätehuoltoon ja toimii kuljetuspakkauksena. Toinen olisi ”ei sisällä kierrätysmaksua” eli pakkaus joko toimii tuotepakkauksena tai kuljetuspakkauksena, mutta toimitetaan toisen maan markkinoille, jolloin kierrätysmaksu tulee maksaa siihen maahan. Odotamme tähän varmistusta LVV:ltä, onko kiristekalvon ”valmistaja” kalvon valmistaja vai pakkaaja.
-
Miten pakkausmateriaalin ja varsinaisen pakkauksen erottelu on oleellinen, kun mietitään pakkauksen vaatimustenmukaisuutta esim. kierrätysmuovin osuutta aiemmin varastoon hankittujen materiaalien osalta?
Tuottajavastuuraportoinnissa raportoidaan markkinoille saatettujen tuotteiden pakkaukset ja niiden tulee olla vaatimusten mukaisia markkinoille saattamisen hetkellä. Jos pakkausmateriaalia on esimerkiksi ostettu varastoon aiemmin, mutta siitä valmistetaan myöhemmin tuote- tai ryhmäpakkaus 12.8.2026 tai sen jälkeen → pakkauksen tai pakatun tuotteen valmistajan tulee tehdä EU-DoC ja raportoida pakkaus tuottajavastuuraportoinnissa.
-
Yritys tuo EU:n markkinoille omalla tavaramerkillä varustettuja tuotteita yhteen EU-maahan. Tuotteet myydään eri tukkureille, jotka jakavat ne keskusvarastostaan useaan eri maahan. EU-maahantuoja ja brändin omistaja ei välttämättä tiedä, mihin kaikkiin maihin tuotteet lopulta päätyvät. Onko näistä tuotteista tuottajavastuussa brändin omistaja vai kyseinen tukkuri? Voi olla, että samaan maahan tuotteita toimitetaan niin suoraan tavaramerkin omistajan toimesta kuin tukkureiden kautta.
Tuottajavastuu on tässä tapauksessa kyseisessä maassa olevalla brändin omistajalla tai kyseiseen maahan sijoittautuneella maahantuojalla (jakelijalla). Kyseisellä maalla tarkoitetaan sitä maata, johon tuotteet päätyvät.
-
Jos yritys maahantuo kolmannesta maasta pakkauksia Suomeen, mutta toimittaa niistä ison osan muihin EU-maihin, miten raportointiin pitäisi suhtautua kokonaisuudessaan? Raportoidaanko kaikki maahantuodut pakkaukset vai ainoastaan Suomeen myydyt? Pakkaukset toimitetaan kuitenkin Suomesta.
Tuottajavastuuraportoinnissa raportoidaan vain Suomeen jäävät pakkaukset. Muihin maihin toimitettavat pakkaukset raportoidaan kyseisen maan tuottajavastuujärjestelmään. Tuotepakkauksista tuottajavastuussa on pakatun tuotteen valmistaja tai maahantuoja. Jos tuotte maahan kuljetuspakkauksia, olette tuottajavastuussa Suomessa kyseisistä Suomeen jäävistä pakkauksista.
-
Jos ainoa brändätty pakkausmateriaali on teippi ja kaikki muut materiaalit (esim. pakkausmuovit, pahvit, lavat, kiristekalvot ja vanteet) ovat standardeja pakkausmateriaalitoimittajan tuotekatalogin tuotteita; onko näiden pakkaustarvikkeiden valmistaja silloin vastuussa? Vai olemmeko me pakkaajana vastuussa? Entä onko tässä eroa kuljetus- ja tuotepakkauksen välillä?
Alustavan tulkinnan mukaan näyttää siltä, että pakkausten valmistaja näissä tapauksissa olisi tuottajavastuussa. Odotamme tähän vielä LVV:n linjausta.
Pakkaukset
-
Onko isokontti tai tynnyri kuljetuspakkaus?
Oletamme, että isokontilla tarkoitetaan IBC-konttia. PPWR:n mukaan kuljetuspakkausta ei ole yleensä tarkoitettu loppukäyttäjälle, mutta kysymys on vielä avoinna, voiko tuotepakkaus olla koskaan kuljetuspakkaus. Tähän odotamme vielä LVV:n linjausta.
-
Jos ruskeassa pahvilaatikossa on mustavalkoinen tarra, jossa on tuotekoodi, tuotenimi (saattaa sis. brändinimen), GTIN-koodi, valmistuttajatiedot jne., onko pakkaus tässä tapauksessa brändätty?
Tässä tapauksessa kyseessä ei ole brändätty pakkaus. Jos pakkauksessa on SSCC-label tai osoitetarra, pakkausta ei katsota brändätyksi. Jos kyseessä on brändiin liittyvä tarra, pakkaus katsotaan brändätyksi. Odotamme tähän vielä LVV:n virallista linjausta.
-
Katsotaanko kotikompostoituvuus kierrätettävyydeksi?
Tästä ei ole vielä tarkempaa tietoa ja kierrätettävyysluokista pitäisi tulla komission ohjeistus 1.1.2028.
-
Onko kiristekalvo kuljetus- vai ryhmäpakkaus, jos sitä käytetään (kuljetuspakkauksina käytettävien) pahvilaatikkojen ympärillä?
Kyseessä on tässä tapauksessa kuljetuspakkaus.
-
Onko pahvilaatikko kuljetus- vai myyntipakkaus, jos samaa laatikkoa käytetään sekä kuljetukseen lavalle pakattuna että tuotteen esillepanoon myyntihyllyssä?
Odotamme tästä vielä LVV:n linjausta, voiko tuotepakkausta pitää kuljetuspakkauksena joissain tapauksissa.
Tukesille suunnatut kysymykset - Vaatimustenmukaisuusvakuutus (EU-DoC)
Kysymyksiin ovat vastanneet Tukesin asiantuntijat Marita Hiipakka ja Tiia Salamäki.
Vastuuroolit ja DoC-vaatimukset
-
Onko kuljetuspakkausmateriaalien valmistaja aina valmistajaroolissa = vastuullinen DoCin tekemisestä vai onko kuljetuspakkausten valmistaja tällöin toimittajaroolissa?
Kuljetuspakkaukset ovat itsenäisiä pakkaustyyppejä, joille niiden tosiasialliset valmistajat laativat EU-DoCit, ellei kuljetuspakkaus ole selkeästi brändätty (ks. myös komission FAQ Luku VX/kysymys 12). Jos kuljetuspakkauksen valmistaja on toimittajaroolissa, hänen on toimitettava valmistajalle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta valmistaja voi osoittaa, että pakkaus ja pakkausmateriaalit ovat PPWR:n mukaiset.
-
Kuka vastaa EU:n ulkopuolelta suoraan loppukäyttäjälle etämyytyjen tuotteiden pakkausten vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta? Onko sillä eroa, onko loppukäyttäjä yritys vai kuluttaja?
Jos etämyyjä on kolmanteen maahan sijoittuva verkkomarkkinapaikka/verkkokauppa, he ovat vastuussa, että EU:n markkinoille saatetut pakkaukset/pakatut tuotteet ovat EU-lainsäädäntöjen vaatimusten mukaisia. Markkinavalvonnan kannalta tässä ei ole eroa, onko loppukäyttäjä yritys vai kuluttaja.
Markkinavalvonta-asetuksen mukaan verkossa tai muun etämyynnin kautta myytäväksi tarjottavien tuotteiden katsotaan olevan asetettu saataville markkinoilla, jos tarjous on kohdennettu loppukäyttäjille unionissa. Myyntitarjouksen katsotaan olevan kohdennettu loppukäyttäjille unionissa, jos asiaankuuluva talouden toimija (esim. kiinalainen verkkokauppa) suuntaa millä tahansa tavalla toimintansa jäsenvaltioon.
Jos taas suomalainen talouden toimija toimittaa etämyyntinä suoraan loppukäyttäjälle kolmannesta maasta pakattuja tuotteita/pakkauksia, hän on maahantuoja ja häntä koskevat PPWR:n maahantuojan velvollisuudet. Maahantuojan tulee mm. varmistaa, että kolmanteen maahan sijoittautunut valmistaja on huolehtinut pakkausten vaatimustenmukaisuudesta, ennen kuin ne saatetaan markkinoille EU:ssa.
-
Kuka vastaa kuormalavan DoCista - kuormalavan valmistaja vai käyttäjä? Jos valmistetaan esim. kulmasuojia, joita käytetään kuljetuspakkausosina, pitääkö kulmasuojan valmistajan toimittaa DoC asiakkaalle? Pitääkö jokaisessa kulmasuojassa olla tunniste, jos niitä haluaa käyttää 12.8.2026 jälkeen?
Kuormalava ja kulmasuojat ovat kuljetuspakkauksina itsenäisiä pakkaustyyppejä, joille niiden tosiasialliset valmistajat laativat EU-DoCit, ellei kuljetuspakkaus ole selkeästi brändätty (ks. myös komission FAQ Luku VX/kysymys 12). Jos kuljetuspakkauksen valmistaja on toimittajaroolissa, hänen on toimitettava valmistajalle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta valmistaja voi osoittaa, että pakkaus ja pakkausmateriaalit ovat PPWR:n mukaiset.
PPWR:n 15(5) artiklan mukaan valmistajien on varmistettava, että pakkauksiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, josta ne voidaan tunnistaa. Vaatimustenmukaisuusvakuutus laaditaan pakkaustyypille. Koska kuljetuspakkaus on itsenäinen pakkaustyyppi, jokaiseen tällaiseen pakkaukseen tulisi tällä perusteella lisätä tunniste.
-
Onko tämä tulkinta EU:hun maahantuonnista oikea?: "Kaikkien maahantuotujen pakkausten vaatimustenmukaisuus kuuluu maahantuojan vastuulle. Ei vain niiden pakkausten, jotka menevät asiakkaalle saakka." Tämä tarkoittaisi käytännössä, että kaikille EU:hun maahantuoduille toimituksille tarvitaan pakkausten due diligence -lausunto toimittajilta.
PPWR:ssä ei ole vaatimusta due diligence -lausunnolle. Kysymyksen tietojen perusteella ei voida antaa yksiselitteistä vastausta.
PPWR:n mukaan ’maahantuojalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuotavan pakkauksen markkinoille. Maahantuojan velvollisuuksista säädetään asetuksen artiklassa 18.
-
Onko markkinoille saattaminen vasta sen jälkeen, kun tuote on toimitettu kaupan tai jakelijan varastoon? Jos tuote on jo valmistettu, mutta vielä valmistajan omassa varastossa 12.8.2026, tarvitaanko DoC tässä tapauksessa ?
Tuote saatetaan markkinoille, kun se toimitetaan ensimmäistä kertaa unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta. Tällainen toimitus kattaa kaikki tarjoukset, jotka koskevat jakelua, kulutusta tai käyttöä unionin markkinoilla ja jotka voivat johtaa jo valmistettujen tuotteiden tosiasialliseen toimitukseen. Markkinoille saattaminen edellyttää kahden tai useamman luonnollisen tai oikeushenkilön välistä tarjousta tai (kirjallista tai suullista) sopimusta kyseistä tuotetta koskevan omistusoikeuden, hallintaoikeuden tai muun oikeuden siirtämiseksi valmistusvaiheen jälkeen. Siirto ei välttämättä edellytä tuotteen fyysistä luovuttamista.
Kysymyksen tapauksessa markkinoille saattaminen tapahtuu, kun yritys esim. myy pakatun tuotteen keskusliikkeelle. Valmistajan varastossa olevaa tuotetta ei välttämättä vielä ole saatettu markkinoille, ellei sitä ole ”toimitettu” yllä mainitulla tavalla. Jos tuotetta koskeva omistusoikeus on siirtynyt valmistusvaiheen jälkeen valmistajalta esim. keskusliikkeelle, mutta tuotteet ovat vielä valmistajan varastossa, ne on saatettu markkinoille. Omistusoikeuden siirto ei siis välttämättä edellytä tuotteen fyysistä luovuttamista.
-
Pitääkö jo maassa oleville ja hyllyssä oleville pakkauksille laatia DoC? Tuotteet ovat olleet pitkään kaupoissa ja tulleet maahan ennen 12.8.2026. Vai koskeeko DoCin tekeminen vain uusia tuotteita ja niiden pakkauksia, jotka saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille alkaen 12.8.2026? Entä tuleeko uusille erille laatia DoC, vaikka tuote ja pakkaus olisivat samat?
Markkinoille saattaminen on tuotekohtaista/ pakkauskohtaista, ei tuote/pakkaustyyppikohtaista. Tämä koskee myös esim. sarjatuotantona valmistettuja pakattuja tuotteita/pakkauksia.
Jos kuljetus-, palvelu- tai alkutuotannon pakkausta tai muuta pakkausta tai pakattua tuotetta ei ole valmistettu, sitä ei ole saatettu markkinoille. Uusille erille (12.8.2026 tai sen jälkeen markkinoille saatetuille) täytyy siis olla EU-DoC, vaikka tuote ja pakkaus ovat samat kuin ennen ko. päivämäärää. -
Jos on sekä tuote- että kuljetuspakkaus, niin onko sen mukana kaksi EU-DoCia, eli toinen tuotepakkaukselle ja toinen kuljetuspakkaukselle?
PPWR:n mukaista EU-DoCia ei toimiteta pakkauksen tai pakatun tuotteen mukana. Tästä poikkeuksena ovat tilanteet, joissa kyseiseen pakattuun tuotteeseen sovelletaan lisäksi muuta EU-lainsäädäntöä, joka nimenomaisesti edellyttää EU-DoCin toimittamista tuotteen mukana.
Jos olette sekä pakatun tuotteen että selkeästi brändätyn kuljetuspakkauksen valmistaja, molemmista pakkaustyypeistä pitää olla oma EU-DoCinsa. Jos kuljetuspakkauksen valmistaja on toimittajaroolissa, hänen on toimitettava valmistajalle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta valmistaja voi osoittaa, että pakkaus ja pakkausmateriaalit ovat PPWR:n mukaiset. Jos ostatte (geneerisen) kuljetuspakkauksen toiselta yritykseltä, kuljetuspakkauksen varsinainen valmistaja laatii pakkauksestaan EU-DoCin.
-
Pitääkö verkkokaupan kuljetuspakkauksille laatia myös DoC?
Kyllä
Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen sisältö
-
Mikä on yksilöllinen tunniste, johon viitataan? Voiko pakatun tuotteen yksilöllinen tunnistenumero olla esim. EAN-koodi?
EAN-koodi ei ole välttämättä riittävä tunnistemerkintä, ainakaan yksinään. Tuotteen tunnistaminen ei riitä, pakkauksen tulee olla tyypin, erän, sarjanumeron tai muun perusteella jäljitettävä. Komissio täsmentää (FAQ luku XV, kysymykset 3) ja 7)) selvästi, että itse pakkaus pitää voida tunnistaa tyypin, erän tai sarjanumeron, tai muulla merkinnällä. Pelkkä tuotteen jäljitettävyys ei yleisesti ole se, mitä pakkauksen tunnisteella haetaan.
-
Miten kierrätettävyys pitäisi käytännössä todentaa elokuusta 2026 alkaen ja mitä EU-DoC-dokumentissa pitäisi käytännössä sanoa kierrätettävyydestä?
Komissio on tarkentanut tätä ohjeensa kohdassa 6. Sen mukaan vaatimus on voimassa 12.8.2026 alkaen.
Komissio on vielä tarkentanut, että valmistajien ei tarvitse osoittaa kierrätettävyyden osalta vaatimustenmukaisuuden arviointia tai ilmoittaa siitä EU-DoCissa ennen delegoidun säädöksen (DfR-kriteerit) voimaantuloa. Valmistajat voivat käyttää olemassa olevaa kierrätettävyyttä koskevaa (pakkausdirektiivin) standardia EN 13430:2004 mukaisesti.
-
Vaaditaanko PFAS-määritykset ainoastaan pakkauksista, jotka ovat suoraan kontaktissa elintarvikkeiden kanssa?
Komission ohjeen tulkinnan (kohta 5) mukaan ”Elintarvikekontaktipakkaus on pakkaus, joka on tarkoitettu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa tai joka on jo kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa ja joka on tarkoitettu tähän tarkoitukseen EU:n elintarvikelainsäädännön soveltamisalan mukaisesti." Tämän perusteella voidaan tulkita, että kontaktimateriaali määritetään kehysasetuksen (EY) N:o 1935/2004 kautta ja kattaisi myös muut tapaukset, kuin vain suoran kontaktin elintarvikkeen kanssa.
Komissio on luvannut selventää tulkintaa ohjepäivityksissään. Tulkinnan mahdollisen päivityksen aikataulusta ei ole annettu tietoa.
-
Riittääkö DoCiin, että kysyn toimittajalta materiaalien tekniset tiedot (esim. pahvi- ja muovimateriaalit)? Täytyykö väitteet materiaaleista todentaa laboratoriotesteillä, esimerkiksi jos väitetään muovipussin olevan PP-muovia?
Valmistajan on tehtävä pakkaukselle vaatimustenarviointi, laadittava tekninen dokumentaatio ja niiden pohjalta EU-DoC PPWR liite VII menettelyn mukaisesti. Teknisiin asiakirjoihin sisällytettävät vaaditut osatekijät on listattu liitteessä VII. Muun muassa testausraportit tarvitaan.
-
Jos DoC tarvitaan per pakkaustyyppi, tarkoittaako tämä sitä, että kolmelta eri pakkausvalmistajalta tulevat samanmuotoiset pakkaukset (vaikka erikokoiset ja materiaaliltaan hiukan eroavat) saa laittaa samaan DoCiin?
Komission FAQ luku XV/Kysymys 11 selventää tätä tarkemmin. Jos ”materiaalit hiukan eroavat”, pakkauksille voi joutua laatimaan omat EU-DoCit. Kysymys ei erittele käytettyjä materiaaleja/mitä materiaalien eroavuus tarkoittaa, mutta pääsääntöisesti eri materiaaleista valmistetuille pakkauksille pitää laatia erilliset EU-DoCit, koska PPWR:n vaatimusten kannalta relevantit ominaisuudet voivat muuttua materiaalien muuttuessa.
-
Miten "packaging type" pitäisi määritellä kuljetuspakkausten osalta, kun pakkaamiseen käytetään esim. lavaa, reunasuojapahveja ja kutistekalvoa? Eli mille kokonaisuudelle laaditaan EU-DoC?
Kuljetuspakkaukset ovat itsenäisiä pakkaustyyppejä, joille niiden tosiasialliset valmistajat laativat EU-DoCit, ellei kuljetuspakkaus ole selkeästi brändätty (ks. myös komission FAQ Luku VX/kysymys 12). Jos kuljetuspakkauksen valmistaja on toimittajaroolissa, hänen on toimitettava valmistajalle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta valmistaja voi osoittaa, että pakkaus ja pakkausmateriaalit ovat PPWR:n mukaiset.
-
Liittyen kuljetuspakkauksiin, tämä vastaus antaisi ymmärtää, että niiden osalta voidaan tehdä pakkausmateriaalikohtainen DoC: "12) Does transport packaging also require a conformity assessment and a declaration of conformity? There is no exemption for transport packaging. Indeed, completely different packaging types, such as pallets, pallet collars, wrappings and straps, must undergo separate assessments and must have separate declarations of conformity. "
EU-DoC laaditaan pakkaustyypeittäin. Kuljetuspakkaukset ovat itsenäisiä pakkauksia (pakkaustyyppejä), joille niiden valmistajat laativat EU-DoCit. Jos kuljetuspakkauksen valmistaja on toimittajaroolissa, hänen on toimitettava valmistajalle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta valmistaja voi osoittaa, että pakkaus ja pakkausmateriaalit ovat PPWR:n mukaiset.
Dokumenttien toimittaminen
-
Määrääkö PPWR toimittamaan vaatimustenmukaisuustodistukset myös asiakkaille vai ainoastaan viranomaisille, ja silloinkin vain erikseen pyydettäessä?
PPWR:ssä ei ole vaatimustenmukaisuustodistuksia. Pakkauksen vaatimustenmukaisuus osoitetaan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella (EU-DoC). Se tulee toimittaa myös asiakkaalle, mikäli asiakas tarvitsee dokumentteja esim. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimista varten, esimerkiksi tapauksessa, jossa asiakas on pakatun tuotteen valmistaja ja te olette pakkauksen toimittaja. Jakelijalle EU-DoCia ei tarvitse toimittaa. Viranomaiselle talouden toimijan on toimitettava asiakirjat pyydettäessä. Dokumenttien pitää olla saatavilla 5 v (kertakäyttöiset pakkaukset) tai 10 v (uudelleenkäytettävät pakkaukset) pakkauksen tai pakatun tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen.
-
Asiakas kysyy eri teknisiä dokumentteja liittyen PPWR:ään. Onko meillä valmistajana velvollisuus toimittaa näitä, ja jos on, niin mitä?
Jos olette pakkauksen tai pakkausmateriaalin toimittaja, on teillä velvoite toimittaa pakatun tuotteen tai pakkauksen valmistajalle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen pakkauksen vaatimuksenmukaisuuden osoittamisessa. Näitä ovat mm. pakkauksissa olevia aineita koskevat vaatimukset, kierrätysmateriaalin vähimmäisosuus ja pakkauksen kierrätettävyys (ks. art. 5–12). On huomioitava, että PPWR:n vaatimukset tulevat voimaan eripituisilla siirtymäajoilla.
Varsinaiset tekniset asiakirjat ja EU-DoCin laadinta on pakkauksen valmistajan tai pakatun tuotteen valmistajalla. Jos valmistatte brändäämättömiä kuljetuspakkauksia, palvelu- tai alkutuotannon pakkauksia, tulee teidän laatia niistä tekninen dokumentaatio ja EU-DoC.