Kuluva vuosi on lähtenyt tuottajavastuualalla vauhdikkaasti käyntiin. Tuottajavastuuraportointi muuttui monen yrityksen kohdalla tänä vuonna ja samalla myös raportoinnin määräaika aikaistui. Jatkossa raportoitavat määrät ja kierrätysmaksuerät kohdistuvat samalle vuodelle, joka helpottaa yritysten raportointia. Myös laskutusrytmin muutos vuosittaisesta kertalaskutuksesta kvartaaleittain tapahtuvaksi parantaa erityisesti tuottajien kassavirtaa.
Sumi jatkaa tänäkin vuonna toimia pakkausten kotimaisen kierrätyksen kehittämiseksi
Erityisesti muovipakkausten kierrätysastetavoitteen saavuttaminen vaatii toimia kaikilta arvoketjun osapuolilta. Pakkaukset on suunniteltava kierrätyskelpoisiksi, kuluttajien ja yritysten on lajiteltava muovipakkaukset ja toimitettava ne erilliskeräysjärjestelmään, muovipakkausten lajittelulaitosten on oltava tehokkaita ja uusioraaka-aine on saatava maksimaalisesti teollisuuteen uusien tuotteiden valmistukseen.
Nykyiset erilliskeräysmäärät eivät mahdollista sitä, että Suomi saavuttaisi EU:n asettamat kierrätysastetavoitteet. Töitä riittää niin kuluttaja- kuin yrityspakkausten keräyksen suhteen, joissa määrien tulisi kasvaa pikaisesti yli 30 % nykyiseen verrattuna.
Sumin tavoitteena on rakentaa Suomeen ainutlaatuinen muovipakkausten lajittelulaitos
Sumin näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää kierrätysastetavoitteen saavuttamisessa on muovipakkausten lajittelulaitoksen tehokkuus. Tällaisessa laitoksessa jokainen kierrätyskelpoinen muovipakkaus tunnistetaan lajittelussa eikä ajaudu rejektiin. Sumi on tulevaan laitokseensa yhdessä laitetoimittajan kanssa kehittänyt täysin uudenlaista teknologiaa, jotta tässä onnistuttaisiin mahdollisimman hyvin. Tällä on suuri merkitys kierrätysasteen saavuttamisessa, koska rejektin määrä putoaa oleellisesti ja kierrätykseen saadaan huomattavasti aiempaa enemmän muovipakkauksia. Lisäksi Sumi on tehnyt muitakin omia innovaatioita, joilla aiemmin rejektiin päätyneet muovipakkaukset saadaan jo nyt kierrätykseen.
Valitettavasti viime aikoina tapahtuneet useat laitostulipalot ovat vaikuttaneet koko toimialaan. Tällaiset tapahtumat vaikeuttavat uusia investointeja koko kiertotalousalalla ja ovat myös viivästyttäneet Sumin lajittelulaitosinvestointia. Uskomme kuitenkin, että pienestä viiveestä huolimatta pääsemme toteuttamaan laitosinvestoinnin pikaisesti.
Suomen kierrätysasteen vertailu muihin EU-maihin on usein hankalaa
Suomessa käytetään runsaasti uudelleenkäytettäviä muovipakkauksia verrattuna muihin EU-maihin; näistä mainittakoon mm. lihalaatikot, leipomolaatikot ja meijeriteollisuuden kuljetusalustat. Uudelleenkäytettävät pakkaukset pitäisi huomioida kierrätysasteen laskennassa jokaiselta käyttökerralta, eikä vain ensimmäiseltä kuten nykyään tehdään. Nykyisellä laskentatavalla kertakäyttöinen pakkaus on hullunkurisesti kierrätysasteen kannalta parempi vaihtoehto. Uudelleenkäytettävien pakkausten laskentatavan muutoksella vaikutus kierrätysasteeseen olisi noin 10 %-yksikköä.
Myös pullotetun veden käyttö on muualla Euroopassa paljon suurempaa verrattuna Suomeen, jossa pääasiallisesti juodaan hanavettä. Pullotetun veden kulutus Suomessa on vain 20 litraa/asukas/vuosi kun Euroopan keskiarvo on ~130–140 litraa/asukas/vuosi ja suurimman kulutuksen omaavassa Italiassa jopa 249 litraa/asukas/vuosi. Mikäli pullotetun veden kulutus Suomessa olisi Euroopan keskitasoa, tarkoittaisi se myös noin 10 %-yksikön parannusta kierrätysasteeseen.
Sumi Oy haluaa olla mukana ratkaisemassa kierrätysastetavoitteen saavuttamista ja kehittämässä koko kiertotalousalaa omavaraisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tuottajien etu kuitenkin aina etusijalla.
Mika Surakka, toimitusjohtaja
mika.surakka@sumi.fi