Suomen muovipakkausten kierrätysaste on viime vuosina kehittynyt, mutta haasteita riittää. Vaikka kotitaloudet lajittelevat yhä aktiivisemmin, on Suomen kierrätysaste yhä vain noin 30 prosenttia – kaukana EU:n 50 prosentin tavoitteesta vuodelle 2025.
Tähän tilanteeseen tarttuu Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka, joka uskoo, että muovipakkausten kierrätyksen uusi aikakausi on aivan kulman takana. ”Kierrätysasteen nostaminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan myös taloudellinen mahdollisuus. Kun kotimainen lajittelukapasiteetti kehittyy, olemme entistä lähempänä EU:n tavoitteiden saavuttamista – ja omavaraisempaa kierrätystä. Surakka painottaa.
Kotimainen kapasiteetti kierrätyksen tukena
Sumin Riihimäelle suunniteltu lajittelulaitos, Sumi Sorting, on konkreettinen esimerkki uudesta suunnasta. Surakka uskoo, että moderni teknologia ja tehokkaat prosessit voivat mullistaa Suomen kierrätyksen. ”Sumi Sorting -lajittelulaitos tulee käsittelemään vuosittain yli 50 000 tonnia muovipakkauksia, ja kapasiteetti voidaan tarvittaessa kaksinkertaistaa. Tämä tarkoittaa, että pystymme käsittelemään kaiken Suomessa syntyvän muovipakkausjätteen kotimaisessa järjestelmässä.”
Kotimaisten ratkaisujen merkitys on myös taloudellinen. Vuonna 2021 Suomi joutui maksamaan EU:lle 93,9 miljoonaa euroa niin kutsuttua muovin omavaramaksua kierrättämättömistä muovipakkauksista. ”On selvää, että investoinnit kotimaiseen kierrätykseen maksavat itsensä takaisin. Kun saavutamme 50 prosentin kierrätystason, nämä maksut alenevat.”
Kuluttajat ja teknologia: avain kierrätyksen kasvuun
Surakan mukaan seuraava askel on lajittelun tehostaminen. Kuluttajilta tarvitaan aktiivisuutta, ja teknologian tulee tukea tätä panostusta. ”Jokainen oikein lajiteltu jauhelihapakkaus tai juustoraastepussi on askel kohti korkeampaa kierrätysastetta. Yhteistyöllä voimme nostaa keräysasteen nykyisestä 45 prosentista jopa 57 prosenttiin tai jopa sen yli, mikä on ensiarvoisen tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Sumin oma rooli kierrätyksen kehittämisessä on merkittävä, mutta Surakka haluaa korostaa koko alan yhteistyön tärkeyttä: ”On hienoa nähdä, että useat toimijat ovat heränneet tilanteeseen ja lähteneet toteuttamaan konkreettisia toimia. Tämä on osoitus siitä, että ala on valmis muutokseen – ja että kierrätys ei ole enää vain vaihtoehto, vaan välttämättömyys kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.”
Sumin arvion mukaan pantittomien muovipakkausten lajittelu tehostuu Riihimäen laitoksen myötä merkittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n asettama kierrätystavoite on saavutettavissa jo vuonna 2027.
Tavoite on saavutettavissa – yhdessä
Surakan sanoin Suomen kierrätysasteen nosto on joukkuepeliä. Lajittelun tehostaminen, keräysjärjestelmien laajentaminen ja kuluttajien tietoisuuden lisääminen ovat keskeisiä toimia matkalla tavoitteeseen. ”Meillä on jo nyt käytössä erilliskeräysjärjestelmä ja kehittyneitä teknologioita. Tärkeintä on, että kaikki osapuolet sitoutuvat tähän yhteiseen tavoitteeseen. Tämä ei ole vain teollisuuden tai kuluttajien, vaan koko yhteiskunnan asia.”
Sumin laskelmien mukaan Sumi Sorting -lajittelulaitos ja muut uudet toimenpiteet mahdollistavat, että EU:n 50 prosentin kierrätystavoite voidaan saavuttaa jo vuoteen 2027 mennessä. ”Tämä tavoite ei ole utopiaa, vaan täysin realistinen, kunhan pidämme kiinni sitoutumisesta ja yhteistyöstä. Kierrätys ei ole vain ratkaisu ympäristöongelmiin, vaan myös osa modernia liiketoimintaa.”
Surakka alleviivaa, että EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen on täysin mahdollista, jos asialle annetaan riittävät resurssit ja oikea prioriteetti: ”Muovin kierrätyksen tehostaminen tarkoittaa sekä ympäristön että talouden hyötyjä. On aika ottaa uusi vaihde silmään ja tehdä Suomesta kierrätyksen suunnannäyttäjä.”