Suomessa ollaan parhaillaan valmistelemassa kokonaan uutta kiertotalouslakia, joka tulee korvaamaan nykyisen jätelain. Lain uudistamisen taustalla on tarve selkeyttää jätealan sääntelyä, keventää byrokratiaa sekä ennen kaikkea vahvistaa siirtymää kiertotalouteen.
Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka on nimetty ympäristöministeriön asettamaan työryhmään, joka vastaa uuden kiertotalouslain valmistelusta. Työryhmässä on mukana asiantuntijoita eri hallinnonaloilta, elinkeinoelämästä ja jätealalta. Surakan rooli on tuoda keskusteluun erityisesti tuottajavastuullisten yritysten ja kierrätyslogistiikan näkökulmia – käytännön kokemukseen ja tietoon perustuen.
”On tärkeää, että uusi laki tukee kiertotalouden tavoitteita ilman, että se luo kohtuuttomia hallinnollisia rasitteita yrityksille. Lainsäädännön pitää olla selkeää ja ennakoitavaa – muuten emme saa aikaan kestävää muutosta”, Surakka painottaa.
Mitä uusi kiertotalouslaki voi tarkoittaa yrityksille käytännössä?
Yksi merkittävimmistä vaikutuksista kohdistuu tuottajavastuuseen. Uuden lain on tarkoitus selkeyttää vastuunjakoa eri toimijoiden välillä sekä yhtenäistää toimintatapoja esimerkiksi pakkausten kierrätyksessä ja raportoinnissa. Tämä voi tarkoittaa yrityksille:
- Tarkempia velvoitteita materiaalien lajitteluun ja kierrätykseen liittyen
- Lisääntyvää tietojen raportointia viranomaisille
- Uusia vaatimuksia tuotteen elinkaaren hallintaan ja ympäristövaikutusten vähentämiseen
”Meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa lainsäädäntöä, joka aidosti tukee kiertotalouden kehittymistä Suomessa. Sumi haluaa olla mukana rakentamassa tätä tulevaisuutta”, Surakka toteaa.
Uusi kiertotalouslaki on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2026 aikana ja sen on arvioitu tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2028.
